Vuosien saatossa muuttunut rahankäyttö

Välillä Sirpa-mummo ei vain voi käsittää, kuinka hänen lapsenlapsensa Miia käyttää kaikki viikkorahansa elokuviin ja halpojen ketjuliikkeiden vaatteisiin. Viikkorahatkin Miia tuntuu saavan helposti, siivoamalla oman huoneensa kerran viikossa ja imuroimalla satunnaisesti perheen talon. Sirpa on tottunut tekemään vaatteensa itse tai ostamalla vain tarpeeseen.

Raha T-paita

Suuret ikäluokat ovat kokeneet sodan ja laman niukkuuden

Suuriin ikäluokkiin luokitellaan sodan jälkeen, vuosina 1945-1950 syntyneet. Omat tai perheen kokemukset sodasta tai lama-ajoista ovat vaikuttaneet myös rahankäyttötottumuksiin. Perheet ovat olleet myös paljon suurempia kuin nyt, jolloin rahaa ei ole riittänyt kalliisiin harrastuksiin, matkusteluun tai turhaan materiaan. Ja toisin kuin nykyään, koko perhe teki töitä yhdessä maatilalla tai muuten pihapiirissä. Viikkoraha on tullut kuvioihin vasta myöhemmin, eikä rahaa ollut tapana pyytää. Kotitöiden hoitaminen kuului arkeen.

1990- luvun laman seuraukset yksityistalouksiin

Myöhemmin suuret ikäluokat ovat kokeneet myös esimerkiksi 1990-luvun alun laman. Sen seurauksena Suomessa koettiin kasvavaa työttömyyttä ja esimerkiksi tulonsiirrot vähenivät. Edellä mainitut asiat viakuttivat monien perheiden talouteen, jolloin raha saattoi olla tiukilla.

Työn vaikutus rahankäyttöön

1900- luvun alkupuolella varttuneet ovat usein tehneet työuransa lähinnä yhden ammatin parissa. Vaikka irtisanomisia ja lamoja oli, silti työura kesti pitkään yhden alan merkeissä. Palkkaa siis tuli kuukausittain pitkien työurien ansiosta. Nykyään harva ihminen tekee uraa yhden yrityksen, saati yhden ammatin leivissä. Välillä mennään istumaan taas koulun penkille, joka taas keskeyttää jatkuvan palkkatulon. Ammattien vaihtuvuus varmasti vaikuttaa rahan saantiin, joka taas vaikuttaa sen käyttöön.

Rahankäyttö laadukkaisiin raaka-aineisiin

Nykyajan pikamuodin sijaan, ennen isojen vaateliikkeiden levittäytymistä panostettiin laadukkaisiin vaatteisiin. Sen lisäksi ruuassakin suosittiin laadukkaita peruselintarvikkeita, joista tehtiin itse ruokaa tai leivottiin. Tarjontaa nykypäivän valmisruuista, huonolaatuisista paidoista tai ulkomaanmatkoista ei juurikaan ollut, jonka takia niihin ei myöskään käytetty rahaa. Nykyään yksittäinen ihminen voi kuluttaa rahaa vain pakastepizzoihin, pikaketjujen vaatteisiin, viikonloppumatkoihin Eurooppaan ja kaikenlaiseen elektroniikkaan. Elektroniikka on yksi suuri ero rahankäytössä ennen ja nyt. Radioihin, puhelimiin ja televisioihin käytettiin rahaa ennen, kun nyt elektroniikkaa löytyy joka lähtöön. Lähes jokaisella on tietokone ja puhelin, jonka lisäksi niihin käytettävä budjetti on korkeampi.

Diginatiivien ja nuorten rahankäyttö

Diginatiiveiksi kutsutaan 1990-luvun tienoilla tai sen jälkeen syntyneitä, jotka eivät ole eläneet ilman internetiä tai mobiililaitteita. Sodan ja laman aikainen niukempi rahankäyttö on muuttunut eri suuntaan. Viikkoraha on enemmän normi kuin poikkeus. Vanhemmat sponsoroivat lapsiaan myös heidän muuttaessaan pois kotoa, johon ennen ei välttämättä ollut mahdollisuutta. Ennen tuki kotoa oli usein ruoka tai muut käyttötavarat, jota sai mukaansa käydessään kotoa.

Rahaa

Pikavippien tulo 2000-luvun alussa

Pikavipit ovat taloudessa tapahtunut muutos, joka on vaikuttanut suurimmissa osin nykynuorten elämään. Lainaa suurella korolla tarjoavia yrityksiä on todella paljon, jonka takia monet ihmiset ovat joutuneet rahaongelmiin. Esimerkiksi Me naiset kertoi tarinan 2010-luvun alussa nuoresta Iinasta, joka joutui oman talouden kanssa ongelmiin pikavippikierteen vuoksi.

Netticasinot toinen ongelma

Netticasinoiden määrä on kasvanut aivan todella paljon. Niistä on muodostunut joillekin ihmisille samanlainen ongelma kuin pikavipeissä on riskinä muodostua. Uhkapeliriippuvaisen kun ei tarvitse edes poistua kotoaan pelaamaan, mikäli hän on netticasinoiden asiakas. Jotkut kasinoista koukuttavat kävijöitään tarjoamalla ilmaisia pelikierroksia talletusvapaasti, mikä tietysti voi pitkässä juoksussa koitua kohtaloksi kävijälle.

Rahankäyttö kehittyy maailman kehityksen tahdissa

Kuten vertailusta huomattiin, rahankäyttötottumuksiin liittyy olennaisesti Suomen ja maailmantalouden tilanne, sodat ja henkilökohtaiset tilanteet. Rahankäyttöä sanelee palkan, säästöjen tai erilaisten tukien saanti, mutta yksilöt itse valitsevat, mihin rahansa käyttävät. Kun 1970-luvulla Suomeen avattiin vasta ensimmäiset amerikkalaistyyliset pikaruokaravintolat, nyt vuonna 2018 niihin käytetään rahaa prosentuaalisesti paljon enemmän.

Alun tarinaan palaten, Sirpa-mummo on kuitenkin pikkuhiljaa ymmärtänyt rahankäytön muuttumisen. Kaikki muukin kehittyy, samoin rahankäyttötottumukset. Sirpa on kuitenkin jutellut Miian kanssa esimerkiksi laadukkaiden vaatteiden hyödyistä ja ajasta, jolloin mummo oli itse nuori.

Vaikka Miian päässä pyörii varmasti paljon muutakin kuin raha ja oma talous, Sirpa uskoo vaikuttavansa lapsenlapsensa rahankäyttöön: ennemmin tai myöhemmin.